Silvennoisen Suvivieraana Antti Tuomisto!
Tavatessani Antti Tuomiston ensimmäistä kertaa, on pakko tunnustaa hänellekin, että ensimmäisen kerran törmäsin hänen nimeensä vuoden 2019 NHL:n varaustilaisuuden jälkimainingeissa, kun kävin läpi suomalaisvarauksia.
”Kakko…Thomson, joo…Heinola…Tuomisto…hetkinen, kuka hemmetin Tuomisto?!?”. Heti toisen kierroksen alussa Detroitiin varattu pitkänhuiskea pakki oli minulle aivan täysi mysteeri. Tätä tietysti selittää se, ettei Tuomistosta oltu sen enempää kohistu eikä hän ollut pelannut vielä ainuttakaan liigapeliä miesten puolella.
Tästä kaudesta, eli kaudesta 2018-2019, onkin hyvä lähteä liikkeelle, sillä tuon kauden jälkeen Tuomisto oli noussut ainakin kiekkoväen tutkalle. Kyseessä oli ensimmäinen kokonainen kausi Ässien A-junnuissa. Edeltävällä kaudella Tuomisto oli vielä pelannut reilun puoli kautta B-nuorissa ja takonut pisteitä kiitettävää tahtia. Ensimmäinen pätkä A:n puolella meni kuitenkin vielä vähällä vastuulla, mutta sitten alkoi tapahtua. Tehopisteiden määrä nousi kohisten ja taustalla oli luonnollisesti suorastaan dramaattisesti kasvanut vastuu sekä peliaika.
– Kahdella jälkimmäisellä A:n kaudella sitä vastuuta tuli niin paljon kuin vain jaksoi pelata. Mielestäni sillä kaudella aika paljon mittailtiinkin niitä peliaikoja, niin olisiko minulle tullut muutamassa ottelussa jopa 36 minuuttia, mitkä alkoi olla jo aika isot minuutit. Aika harvoin jäin alle 27 minuutin.
Kausi huipentui pelien osalta Tuomiston uran ensimmäisiin arvokisoihin, kun hänet valittiin alle 18-vuotiaiden MM-ryhmään. Joukkueen nimilista oli kova. Mukana oli Anton Lundellia, oli Topi Niemelää, oli Rädyn veljekset Aatu ja Aku, sekä myös Aarne Intonen ja Juuso Pärssinen. Tai siis tämän piti olla kauden huipennus, mutta kisat lähtivät kuitenkin nopeasti väärään suuntaan ja mahalaskuksi muuttunut retki oli myös nopeasti ohi.
– Olimme lohkomme viimeinen jatkoon mennyt joukkue, joten saimme vastaan toisen lohkon parhaan, eli USA:n. Hävisimme puolivälierän 6-0 ja se oli sitten siinä. Odotukset olivat paljon korkeammalla, mutta eipä jäänyt hirveästi kerrottavaa niistä kisoista.
Kauden varsinaiseksi huippukohdaksi nousikin siis kesän varaustilaisuus, jota Tuomisto seurasi kotona televisiosta.
– Tiesin, etten todennäköisesti tule menemään ykköskierroksella enkä tiennyt menisinkö kakkoskierroksellakaan, että se tuli minullekin vähän yllätyksenä. Katsoin sitä telkkarista ja nimi tuli ruutuun heti kakkoskierroksen alussa. Detroitista tuli heti soitto ja vaikka en ollut paikan päällä, niin sen jälkeen menin heidän leirilleen.
Draftin toinen päivä on tunnetusti hektinen. Muistan kuulleeni tarinan, että eräs pelaaja oli niin ikään katsonut draftia televisiosta ja missannut varauksensa, kun hänen nimensä oli huudettu mainoskatkon aikana. Homma kun eteni sen verran terhakkaa tahtia, että hän ei ehtinyt näkemään nimeään taululla. Tuomisto sentään pääsi näkemään varauksensa, mutta olipa hänenkin tapauksessaan mukana pientä maustetta.
– Minulla kävi niin, että tv-lähetys tuli pienellä viiveellä, niin joku…en edes muista kuka se oli, mutta joku Pohjois-Amerikan suunnalta ehti laittaa minulle onnitteluviestin, eikä varaustani oltu vielä näytetty telkkarissa, joten sanoin vaan, että minä olen sitten seuraavana.
ISO REITTIVALINTA
Tuomiston viimeiseksi jäänyt A-junnukausi, eli kausi 2019-2020, oli miedosti ilmaistuna tykkikausi. Tuomisto nakutti 48 otteluun vaatimattomat 49 pinnaa pakin paikalta. Hän putsasi palkintopöydän pokaten sarjan parhaan puolustajan sekä koko sarjan parhaan pelaajan pystit. Tuomisto oli koko sarjan pistepörssissä 14 ja vei Ässien sisäisen pistepörssin voiton. Viimeksi mainitut meriitit menivät toki aika hilkulle, sillä Tuomisto ohitti joukkuetoveri Jami Virtasen vasta runkosarjan viimeisessä pelissä.
Kuten sanonta kuuluu, niin jääkiekko oli Tuomistolle helppoa ja kivaa, eikä ole mielestäni väärin sanoa, että hän pelasi hieman väärässä sarjassa. Näin periaatteessa olikin ja peliesitykset olisivatkin ehkä riittäneet heittämällä liigadebyyttiin, mutta koko kausi vierähti A-junnuissa, sillä taustalla painoi pidemmän tähtäimen päätös.
– Periaatteessa olisin ehkä voinut pelata jo miesten pelejä jossain, mutta kun olin päättänyt mennä yliopistoon, niin en voinut niin tehdä, joten A-junnujen sarja tuli todella tutuksi sillä kaudella.
Yliopistosarja NCAA on säännöissään erittäin tarkka, joten Tuomistolla ei saanut missään nimessä olla miesten pelejä vyöllään, mikäli hän aikoisi pelata yliopistosarjaa.
– Olisiko se ollut silloin alle 18-vuotiaiden MM-kisojen jälkeen, kun päätöksen tein. Se oli aika iso päätös, kun siinä olisi ollut ehkä mahdollisuus päästä pelaamaan miesten pelejä jo. Kun päätös oli tehty, niin mentiin sen mukaan ja vasta sitten alettiin katselemaan, että mihin kouluun voisin päästä, jos sinne haluan.
Eli sinulla ei ollut paikkaa tiedossa, kun päätöksen teit?
– Ei. Monet olivat siellä kuulleet, että voisin olla kiinnostunut yliopistoreitistä ja niiden tyyli on sellainen, että sitten he alkavat mainostamaan ja tarjoamaan itseään, mutta sanoimme heille, että emme tee mitään ennen kuin teen sen päätöksen, että halunko ylipäätään sinne. Kyllä minulla oli siinä pitkään, etten ehkä välttämättä haluakaan yliopistoon, mutta aloin ajatella, että sieltä pääsee aina pois ja että se olisi kuitenkin niin upea mahdollisuus ja kokemus, jota ei muualla pääse kokemaan. Halusin katsoa sen kortin ja sitten aloimme kartoittaa yliopistoja. Siitä se sitten lähti etenemään.
Ensimmäinen päätös oli nimenomaan vasta kaiken alkupiste, joka avasi oven suureen tuntemattomaan ja valtavien mahdollisuuksien maailman. Seuraavaksi nimittäin piti tehdä valinta eri vaihtoehdoista, mitä eteen tuli ja niitä tulikin kosolti.
– Minulla se meni niin, että ensin ilmoitin haluavani yliopistoon ja että minua saa lähestyä. Minulla ei ollut oikein mitään tietoa mistään yliopistoista, että mitä eroja niillä on ja missä on mitäkin. Sitten aloimme käymään läpi, että millaisia kokonaisuuksia kouluilla on tarjota. Valitsin ehdokkaista kaksi yliopistoa, joissa menisin käymään paikan päällä ja kävin tutustumassa niihin sen viimeisen A-junnukauden aikana. Kävin marraskuussa Minnesota-Duluthissa sekä Denverissä ja päädyin valitsemaan Denverin.
Hänen isänsä Petri Tuomisto pelasi myös urallaan yliopistosarjaa, joten tulee mieleen kysyä, että oliko isän kokemuksilla vaikutusta siihen, että myös hän päätyi valitsemaan yliopistoreitin?
– Ei hän siinä koulun valitsemisessa oikein pystynyt auttamaan, kun ei hän niistä tiennyt sen enempää kuin mitä hän oli niitä joukkueita vastaan pelannut silloin 90-luvun alussa.
– Jos jotain apua tarvitsin niissä kysymyksissä, mihin hän pystyi vastaamaan, niin totta kai hän auttoi ja oli hänellä ehkä sellainen vaikutus, että kun hän oli siellä käynyt, niin se toi minun tietoisuuteeni sen, että tällainen mahdollisuus edes on olemassa. Sen hän kyllä sanoi, että hän itse kyllä tykkäsi kokemuksesta, mutta ei hän muuten siihen vaikuttanut.
Tuomistolle tarjottiin Denveristä jääkiekkostipendiä, joka kattaa kaiken, eli opiskelu, joka muutoin on kaikkea muuta kuin halpaa lystiä, on stipendin myötä käytännössä ilmaista. Opiskelumaksut, asuminen, ruoat ja varusteet maksetaan, mutta kun Tuomisto kertoo miten homma toimii, niin paljastuu yksi tietämättömän harhaluulo.
Kuten todettua, NCAA on säännöissään järkähtämätön ja jyrkkä sen suhteen, että urheilija ei saa opiskellessaan tienata rahaa tai hän menettää pelioikeutensa. Tämän myötä voisi luulla, että järjestelmä pakottaisi astumaan valmiiseen pöytään sikäli, että opiskelijaurheilijan elämänkulku menee täysin yliopiston pillin mukaan. Näin asia ei ollutkaan, vaan olemassa on toinenkin vaihtoehto, joten joustoakin löytyy.
– Ensimmäisenä vuonna asuin asuntolassa ja sain ruoan ruokalasta, mutta toisena vuonna otin sen stipendin rahana, eli asuin samassa talossa parin joukkuekaverin kanssa ja maksoin itse asumisen sekä ruoat yliopistolta saadulla rahalla. Eli siinä on sellainenkin vaihtoehto ja stipendi kattaa kaiken, joten periaatteessa omaa rahaa ei siellä elämiseen tarvitse.
Tässä samalla romuttuu eräs toinenkin harhaluuloni, kun kysyn Tuomistolta akateemisista vaatimuksista. Toisin kuin luulin, niin NCAA määrittää minimikeskiarvon, johon urheilijan on päästävä ja jota on pidettävä yllä, jotta saa oikeuden urheilla, kun itse elin siinä uskossa, että koulut vetävät nämä linja itse. NCAA vaatii urheilijoilta C:n keskiarvoa. Tuomiston mielestä kyseinen kynnys ei ole kuitenkaan järin korkea.
– C on se kolmanneksi paras arvosana ja se tarkoittaa vähän eri asiaa kuin mitä kolmanneksi paras arvosana Suomessa, eli aika huonosti pitää suoriutua, että saa kurssista alle C:n arvosanan ja todella huonosti, että jäisi alle vaadittavan keskiarvon.
NCAA-MESTARINA TURKUUN
Denver on yhdessä Michiganin yliopiston kanssa voittanut eniten kansallisia mestaruuksia, joita molemmilla kouluilla on Denverin viime kevään pytynnostajaisten jälkeen yhdeksän. Denver voitti suurimman osan mestaruuksistaan 1960-luvulla, kunnes 2000-luvun puolivälissä Pioneers vihdoin palasi mestaruuskantaan.
Tuomisto oli tänä keväänä voittamassa koululle sen 2000-luvun neljättä mestaruutta. Denver on siis yksi NCAA:n perinteikkäimmistä kiekkokouluista ja Denveriä povattiin myös päättyneellä kaudella kärkikahinoihin, mutta mestaruus ei ollut mikään itsestäänselvyys.
– Paperilla meillä oli aika hyvä, mutta nuori joukkue. Siellä oli aika monta kokeneempaa joukkuetta, jossa oli paljon 23-25-vuotiaita pelaajia. Olimme ehkä yksi kärkipään joukkueista, mutta en tiedä odottiko kukaan meiltä mestaruutta. Mutta hieno kausi meillä oli ja siinä lopussa, kun pelataan kerrasta poikki -järjestelmällä, niin onnistuimme ne pelit kääntämään voitoiksi. Se oli kyllä hieno päätös kaudelle.
Vaikka Tuomisto pelasi voittavassa joukkueessa, niin henkilökohtaisesti kaikki ei ollut aivan jengoillaan. Vastuu oli vaihtelevaa ja vaikka alun perin suunnitelmana oli yrittää loikata yliopistouran jälkeen suoraan NHL:ään tai AHL:ään, niin toisen yliopistovuoden aikana alkoi tulla selväksi se, että olisi aika muuttaa suunnitelmaa.
– Siinä kauden aikana tuli sellaisia fiiliksiä, että ehkä haluan tulla takaisin Suomeen pelaamaan isossa roolissa ja päästä taas näyttämään. Se tuli joskus siinä kevätpuoliskolla.
– Siinä oli paljon pieniä asioita, en pysty sanomaan vain yhtä asiaa miksi halusin tulla Suomeen, vaan siinä oli paljon kaikenlaista. Kauan sitä mietin, koska Denver oli niin hieno paikka pelata, ettei sieltä ollut helppo lähteä, mutta näin, että paluu olisi tässä kohtaa paras ratkaisu, joten tein sen päätöksen ja nyt ollaan täällä.
Tuomisto kertoo, että hänen palveluksistaan oltiin kiinnostuneita myös muissa liigaseuroissa, joten tietysti kiinnostaa kuulla miksi hän koki Tepsin olevan hyvä paikka juuri nyt?
– Siinäkin oli kyse monesta asiasta, että mikä minut vakuutti. Ensinnäkin se, että TPS on ollut menestyksekäs seura ja he ovat menestyneet sillä, että joukkueessa on ollut paljon hyviä nuoria ja eteenpäin pyrkiviä pelaajia. Koen itsekin olevani juuri sellainen pelaaja ja haluan myös voittaa. Kaupunkina Turku on myös ihan Suomen kärkipäätä. Siinä varmaan ne päällimmäiset, mitkä oli minulle tärkeitä asioita seuraa valittaessa.
– Tepsi oli yksi niitä ensimmäisiä seuroja, jotka olivat heti kiinnostuneita. Kallion Tomppa oli minuun yhteydessä ja sekin ehkä oli isossa roolissa valinnan suhteen, että Tepsi oli heti kiinnostunut ja näytti sen myös.
Kuten ehkä tämän tarinan alusta voikin päätellä, niin en osaa kenellekään kertoa millaisen pelaajan TPS Tuomistosta saa. Osaan lukea tilastot, tiedän että hän pelaa rightin puolelta ja sen osaan nopean matikkakatseen jälkeen kertoa, että ainakin ilmoitettu pituuslukema pitänee melko tarkkaan kutinsa. Ennen kuin syksyllä pääsen omin silmin toteamaan mitä pakettiin kuuluu, niin pyydän Tuomistolta itseltään apua ja pyydän häntä kuvailemaan itseään.
– Näkisin, että olen suht koht rauhallinen ja fiksu pelaaja. En ole ehkä maailman nopein, mutta olen hyvä kiekon kanssa ja minulla on myös hyvä laukaus.
Entä mitä mustavalkoisella kansanosalla on lupa odottaa, kun Antti Tuomisto hyppää laatikkoon?
– Pyrin antamaan kaikkeni joka ottelussa ja auttaa joukkuetta voittamaan. Ja kun pelit keväällä kovenevat, niin silloin vielä kahta kauheammin.
Markku Silvennoinen
Kirjoittaja on Auran Aaltojen TPS-selostaja
